Ihanan museokahvilamme idea on tarjoilla herkkuja kauniisti katettuna teen ja kahvin kanssa. Me leivomme käsin joka päivä, ja tietysti rehellisistä raaka-aineista. Ajatus on, että kahvilan sydän on laadukkaassa kuumien juomien valikoimassa – siksipä olemmekin teen ystävän kantapaikka, ja kaakaomme on suorastaan kuuluisaa. Espressopohjaiset juomat valmistamme huolella ja käsityönä tietenkin. Kesäaikaan myymme myös kotimaista pientuottajan irtojäätelöä. Café Samovarbarissa on myös anniskeluoikeudet.
Herkkuvalikoimassa on aina edes yksi vegaaninen ja yksi gluteeniton vaihtoehto (tosin leivomme gluteenittomista aineksista samassa keittiössä missä valmistamme muutkin tuotteet, joten siellä voi olla jauhopölyä). Koska teehuone-kahvilamme on pieni, emme suostu varaamaan pöytiä, sopu sijaa antaa.
Meillä sisällä on 25 asiakaspaikkaa, ja kesällä terassin ollessa käytössä asiakaspaikkojen määrä tuplaantuu. Ulkoterassiltamme voi ihailla ohi lipuvia laivoja ja Suomenlinnan huoltoliikennettä. Lelumuseon edustan ranta on ollut hirmuisessa remontissa jo pari vuotta, ja olen siitä pahoillani. Meidän toimintaa se ei varsinaisesti haittaa, mutta museon löytäminen on ollut ajoittain haasteellista. Jos koet löydettävyyden hankalaksi, haluat kysyä rannan kunnostustyöstä, tai muuten antaa palautetta rannan ilmeestä, voit olla suoraan yhteydessä Suomenlinnan Hoitokuntaan.
Museokauppa
Näemme vaivaa löytääksemme museokaupan valikoimiin tuotteita, joiden laatu ja ilme puhuttelevat. Tavaroiden pitäisi olla myös kestävällä tavalla tuotettuja, ja mieluiten oikeista materiaaleista valmistettuja. Laatuun panostus nostaa tuotteen hintaa, mutta kun tavaroita ei oikeasti elämässä tarvitse olla niin paljon, laatukin tulee edullisemmaksi. Myymme lelutavaroita lähinnä aikuisille keräilijöille, vaikka yritämme aina löytää jotain pientä ja edullista myös helposti mukaan ostettavaksi.
Museon suloisella tunnuksella, Amor Karhulla, varustetut tuotteet ovat rakastettuja. Myynnissä on tunnuksella varustettuja posliinimukeja, keittiöpyyhkeitä ja kangaskasseja. Amor Karhun on piirtänyt kuvittaja Klaus Welp.
Lelumuseon postikortit ovat Petra Tandefeltin suunnittelemat. Suuren osan korttien kuvituksista hän on myös valokuvannut. Kortteja painatetaan pienissä erissä, eikä niitä ole myynnissä missään muualla. Pidämme valikoimassa myös pieniä eriä suloisia vanhanaikaisia onnittelukortteja, jotka tilaamme pääasiallisesti Englannista ja Saksasta.
Keräilijä, museoyrittäjä Petra Tandefelt kertoo: ”Ensimmäiset vanhat leikkikalut äitini, taiteilija Piippa Tandefelt (s. 1939 Sortavala) keräsi kun minä olin pieni kuusikymmentäluvun loppupuolella. Äiti teki tuolloin keramiikkatöitä, ja kiinnostuksen herääminen posliininukkeihin materiaalin ja muotoilun näkökulmasta oli luonnollista. Meidän perhe asui täällä Suomenlinnassa jo silloin, Ehrensvärdin aukiolla niin kutsutussa Sinisessä talossa.
Myöhemmin äiti ryhtyi antiikkikauppiaaksi Helsingissä, Pietarinkadulla. Sana kauppiaasta, joka keräilee vanhoja leluja levisi, ja antiikkilelujen kokoelma karttui. Kokoelmaa oli tuolloin vielä melko helppo kartuttaa, koska juuri kukaan ei oikeastaan ollut kiinnostunut vanhoista leluista. Äitini, evakkotyttö Karjalasta, sai rauhassa keskittyä keräämään unelmiensa lapsuutta ympärilleen.
Vanhojen lelujemme kokoelma pääsi vuonna 1979 ensimmäistä kertaa julkisesti esille Rantakasarmin näyttelytilaan Suomenlinnassa. Kyseessä oli Pohjoismaisen taidekeskuksen järjestämä teemanäyttely Unescon lapsenvuoden kunniaksi (nykyisin Suomenlinnassa toimii HIAP). Näyttely sai huomiota lehdissä, ja palautteessa vaadittiin vanhojen leikkikalujen vakituista esilläoloa. Ihmiset olivat suorastaan vihaisia: kuinka kukaan saattoi pitää tällaiset aarteet yksin itsellään?
Olimme juuri ryhtyneet kunnostamaan venäläisaikakauden huvilanröttelöä, Vasiljevin taloa, Suomenlinnan itärannalla. Niinpä päätimme rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehdä pohjakerrokseen tilat Lelumuseota varten. Vanha hirsihuvila tuettiin huolella, ja kallio sen alta louhittiin museotilaksi. Samoihin aikoihin kaukolämpö ja juokseva vesi saavuttivat myös Suomenlinnan, ja mekin saimme ne käyttöön remontin yhteydessä. Olipa luksusta päästä suihkuun ja sisävessaan! Suomenlinnan Lelumuseo avasi ovensa vuonna 1985, ja äitini unelmasta tuli totta.
Aika nopeasti huomasimme, ettei Suomessa museolippujen myynnistä ole elinkeinoksi. Museo oli myös minun kesätyöpaikkani, eikä niistä hiluista paljon palkkoja sivukuluineen makseltu. Yhdeksänkymmentäluvun alussa perustimme museon yhteyteen pienen kahvilan, jossa alkuun tarjoilimme jopa lihapullalounaita koululaisryhmille. Onneksi myöhemmin saarelle on tullut enemmän ravintolatoimintaa, ja monta kahvilaakin.
Minä, Petra Tandefelt (s. 1966 Helsingissä), olen alkuperäiseltä ammatiltani mainosgraafikko, ja ehdin tehdä graafisen suunnittelun palkkatöitä 15 vuotta helsinkiläisissä mainostoimistoissa. Kun on vanhojen lelujen, antiikkiesineiden ja yksityisyrittäjyyden kantapääkoulussa kasvanut, sukupolvenvaihdos tuntui luontevalta. Rohkeutta, luovuutta ja tilannetajua ei minulta ainakaan puutu. Isän puolelta edustan sotilassukua, joka on vaikuttanut Suomenlinnassa jo linnoituksen rakentamisen aikoina. Minulle on kunnia olla lenkkinä ketjussa kehittämässä ja puolustamassa ainutlaatuista kotilinnoitustani, Suomenlinnaa.
Rakas ja ihana Lelumuseo teehuoneineen toimii yksityisenä toiminimenäni, ja on 100% omavarainen. Meillä vierailee noin 30 000 kävijää vuosittain, ja olen ihan hurjan kiitollinen jokaisesta.”
Lelumuseo tänään
Lelumuseon identiteetti on olla edelleen vanhanajan kokoelmamuseo: täällä vierailija saa ihastella kauniita ja kummallisia esineitä, ihmetellä muuttuvaa aikaa, ja pohdiskella isovanhempiensa elämää. Tämä ei ole leikkipaikka tai lastenkulttuurikeskus, sellaisia löytyy Helsingin kaupunginmuseosta ja Espoosta. Meidän kohderyhmäämme ovat nostalgiannälkäiset romantikot, ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Lelumuseon toiminta keskittyy kahteen sesonkiin: kesä ja joulu. Kesäsesonkina olemme auki päivittäin toukokuun alusta syyskuun loppuun. Keväällä pidämme kanta-asiakkaiden pyynnöstä muutaman viikonloppuaukiolon, yleensä huhtikuun alusta alkaen (pääsiäisen pyhät olemme aina auki, tervetuloa). Jouluna museo on auki ensimmäisestä adventista loppiaiseen päivittäin. Jouluaikaan museossa on tietysti kaikki kokoelman vanhat joulukoristeet ja tontut esillä.
Museotilaa on remontoitu laajentaen jo kaksi kertaa, ja näin olemme saaneet lisää tilaa alati kasvavalle kokoelmalle – neuvostolelutkin mahtuivat viimein esille. Tilasta on edelleen valtava puute. Museon sijainti kartalla ei ole ihan ongelmaton, siksi museotilan laajentaminen rakennuksen asuinkerroksiin ei ole järkevää. Ainakaan meidän asiakasvirta ei riitä rahoittamaan sellaista hanketta, vaikka ainahan sitä haaveilee ja tahtoisi tehdä vaikka mitä.
Petra Tandefelt kokosi yksiin kansiin lelutarinoita ja herkullisia leivonnaisia kirjassaan Nallerouva Hunajapurkin Herkkukirja – nostalgisia leluja ja reseptejä (Tammi 2012). Herkkukirjan molemmat painokset ovat loppuunmyyty, mutta sen voi lainata kirjastosta. Vuonna 2019 ilmestyi omakustanne Lelukabinetti – lelumuseon kokoelmista poimittua, joka taustoittaa kokoelman ikonisia helmiä. Tämä kirja on myynnissä Lelumuseossa, ja saatavilla myös englanninkielisenä.
Lelumuseolla kuin myös Café Samovarbarillakin on uskollisia kanta-asiakkaita ympäri maailmaa. Mikäli haluat tukea museon toimintaa ota rohkeasti yhteyttä. Olemme kaikesta tuesta kiitollisia, myös henkisestä: Iloiset asiakkaat ovat parasta mainostamme!
Näemme vaivaa löytääksemme museokaupan valikoimiin tuotteita, joiden laatu ja ilme puhuttelevat. Tavaroiden pitäisi olla myös kestävällä tavalla tuotettuja, ja mieluiten oikeista materiaaleista valmistettuja. Myymme lelutavaroita lähinnä aikuisille keräilijöille, vaikka yritämme aina löytää jotain pientä ja edullista myös helposti mukaan ostettavaksi. Klikkaa itsesi verkkokauppaan ja tee ihastuttavia löytöjä.
