Jaettua iloa jo 35 vuotta!

Suomenlinnan Lelumuseo on perustettu vuonna 1985, ja se on edelleen Helsingin ainoa lelumuseo. Kokoelman omistaa, ja museota johtaa suomenlinnalainen yrittäjä, keräilijä Petra Tandefelt (s. 1966 Helsingissä).

Näin syntyi Lelumuseo

Ensimmäiset vanhat leikkikalut äitini, taiteilija Piippa Tandefelt (s.1939 Sortavalassa) osti kuusikymmentäluvun loppupuolella. Äiti teki tuolloin keramiikkatöitä täällä Suomenlinnassa, ja oli myös paikallisen keraamikkatyöhuone Pot Viaporin perustajajäsen. Kiinnostus esimerkiksi posliininukkeihin ammatillisestakin näkökulmasta oli luonnollista. Meidän perhe asui tuolloin Suomenlinnan Ehrensvärdin aukiolla, niin kutsutussa Sinisessä talossa.

Myöhemmin Piippa ryhtyi antiikkikauppiaaksi Helsingissä, Pietarinkadulla. Sana kauppiaasta, joka keräilee vanhoja leluja levisi. Antiikkilelujen kokoelmaa oli tuolloin vielä helpohko kartuttaa, juuri kukaan muu ei oikeastaan ollut kiinnostunut niistä. Äitini, evakkotyttö, sai rauhassa keskittyä keräämään unelmiensa lapsuutta ympärilleen.

PageLines-VillaAnnaH.jpgVanhojen lelujemme kokoelma pääsi vuonna 1979 ensimmäistä kertaa julkisesti esille Rantakasarmin näyttelytilaan Suomenlinnassa. Kyseessä oli Pohjoismaisen taidekeskuksen järjestämä teemanäyttely Unescon lapsenvuoden kunniaksi (nykyisin Suomenlinnassa toimii HIAP). Näyttely sai huomiota lehdissä, ja palautteessa vaadittiin lelukokoelman vakituista esilläoloa. Ihmiset olivat suorastaan vihaisia: kuinka kukaan saattoi pitää tällaiset aarteet yksin itsellään?

Olimme juuri ryhtyneet kunnostamaan venäläisaikakauden huvilanröttelöä, Vasiljevin taloa, Suomenlinnan itärannalla. Niinpä sitten päätettiin rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehdä pohjakerrokseen tilat Lelumuseota varten. Vanha hirsihuvila tuettiin huolella, ja kallio sen alta louhittiin museotilaksi. Samoihin aikoihin kaukolämpö ja juokseva vesi saapuivat Suomenlinnaan, ja mekin saimme ne käyttöön remontin yhteydessä. Olipa luksusta päästä suihkuun ja sisävessaan!

Suomenlinnan Lelumuseo avasi ovensa vuonna 1985, ja äitini unelmasta tuli totta.

Aika nopeasti huomasimme, ettei Suomessa museolippujen myynnistä ole elinkeinoksi. Museo oli myös minun kesätyöpaikkani, eikä niistä hiluista paljon palkkoja sivukuluineen makseltu. Yhdeksänkymmentäluvun alussa perustimme museon yhteyteen pienen kahvilan, jossa alkuun tarjoilimme jopa lihapullalounaita koululaisryhmille. Onneksi myöhemmin saarelle on tullut enemmän ravintolatoimintaa, ja monta kahvilaakin. Sukupolvenvaihdoksen myötä nimesin museokahvilani Café Samovarbariksi.

Olen alkuperäiseltä ammatiltani mainosgraafikko, ja ehdin tehdä graafisen suunnittelun palkkatöitä 15 vuotta helsinkiläisissä mainostoimistoissa. Kun Lelumuseon sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi vuonna 2003, en empinyt tarttua haasteeseen. Olenhan vanhojen lelujen, antiikkiesineiden ja yksityisyrittäjyyden kantapääkoulussa kasvanut; rohkeutta, luovuutta ja tilannetajua ei minulta ainakaan puutu. Isän puolelta edustan sotilassukua, joka on vaikuttanut Suomenlinnassa jo linnoituksen  rakentamisen aikoina, ja on kunnia olla lenkkinä ketjussa kehittämässä ja puolustamassa ainutlaatuista kotikylääni, Suomenlinnaa.

Lelumuseo nyt

Rakas ja ihana Lelumuseo teehuoneineen toimii yksityisenä toiminimenäni, ja on 100% omavarainen. Meillä vierailee noin 30.000 kävijää vuosittain, ja olen ihan hurjan kiitollinen jokaisesta.

Museon identiteetti on olla edelleen vanhanajan kokoelmamuseo: täällä vierailija saa ihastella kauniita ja kummallisia esineitä, ihmetellä muuttuvaa aikaa, ja pohdiskella esivanhempien elämää. Tämä ei ole leikkipaikka tai lastenkulttuurikeskus, sellaisia löytyy Helsingin kaupunginmuseosta ja Espoosta. Meidän kohderyhmäämme ovat nostalgiannälkäiset romantikot, ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Lelumuseon toiminta keskittyy kahteen sesonkiin: kesä ja joulu. Kesäsesonkina olemme auki päivittäin toukokuun alusta syyskuun loppuun. Sesonkien välissä keskitymme viikonloppuihin, ja pääsiäisen pyhät olemme aina auki. Jouluna museo on auki ensimmäisestä adventista loppiaiseen päivittäin, vaikkakin joulurauhan julistamme 23.–25.12. väliseksi ajaksi. Jouluaikaan museossa on tietysti kaikki kokoelman vanhat joulukoristeet ja tontut esillä.

Olen remontoinut museotilaa laajentaen jo kaksi kertaa, ja näin saanut lisää tilaa koko ajan kasvavalle kokoelmalle – neuvostolelutkin mahtuivat viimein esille. Tilasta on edelleen valtava puute. Museon sijainti kartalla ei myöskään ole ihan ongelmaton, siksi museotilan laajentaminen rakennuksen asuinkerroksiin ei ole järkevää. Ainakaan meidän asiakasvirta ei riitä rahoittamaan sellaista hanketta, vaikka ainahan sitä haaveilee ja tahtoisi tehdä vaikka mitä.

Olen myös koonnut yksiin kansiin lelutarinoita ja herkullisia leivonnaisia kirjassani Nallerouva Hunajapurkin Herkkukirja – nostalgisia leluja ja reseptejä (Tammi 2012). Herkkukirjan molemmat painokset on loppuunmyyty, mutta sen voi lainata kirjastosta. Vuonna 2019 ilmestyi omakustanteeni Lelukabinetti – lelumuseon kokoelmista poimittua, joka taustoittaa kokoelmani ikonisia helmiä. Tämä kirja on myynnissä Lelumuseossa, ja saatavilla myös englanninkielisenä.

Lelumuseon edustan ranta on ollut hirmuisessa remontissa jo pari vuotta, ja olen siitä pahoillani. Meidän toimintaa se ei varsinaisesti haittaa, mutta museon löytäminen on ollut ajoittain haasteellista. Jos koet löydettävyyden hankalaksi tai haluat kysyä rannan kunnostustyöstä, voit olla suoraan yhteydessä Suomenlinnan Hoitokuntaan.

Museokauppa

Näen vaivaa löytääkseni museokaupan valikoimiin tuotteita, joiden laatu ja ilme puhuttelevat. Tavaroiden pitäisi olla myös kestävällä tavalla tuotettuja, ja mieluiten oikeista materiaaleista valmistettuja. Myymme lelutavaroita lähinnä aikuisille keräilijöille, vaikka koitamme aina löytää jotain pientä ja edullista myös helposti mukaan ostettavaksi. Museon suloisella tunnuksella, Amor-karhulla, varustetut tuotteet ovat rakastettuja, samoin postikorttivalikoimamme on tutustumisen arvoinen.

Museokaupassa myytäviä vanhanajan brändejä:
Steiff (est.1880) saksalaiset pehmoeläimet
Hermann (est.1912) saksalaiset pehmoeläimet
Merrythough (est.1930) englantilaiset pehmoeläimet
Inge-Glass saksalaiset joulukoristeet (lasinpuhallusta vuodesta 1596)
Ino Schaller (est.1894) saksalaiset paperimassakoristeet
Reutter (est.1948) saksalaiset nukkekodin tavarat ja lastenposliinit
Original Viennese Snowglobe (est.1900) itävaltalaiset lumisadepallot

Café Samovarbar, Suomenlinnan suloisin teehuone-kahvila

Museokahvilamme ajatus on tarjoilla herkkuja kauniisti katettuna teen ja kahvin kanssa. Me leivomme käsin joka päivä, ja tietysti rehellisistä raaka-aineista. Filosofiamme on, että kahvilan sydän on laadukkaassa kuumien juomien valikoimassa. Siksipä olemmekin teen ystävien kantapaikka, ja kaakaomme on suorastaan kuuluisaa. Espressopohjaiset juomat valmistamme huolella ja käsityönä tietenkin. Kesäaikaan myymme myös kotimaista pientuottajan irtojäätelöä (jäätelöpikarit ja lusikat ovat biohajoavia). Kahvilassa on myös anniskeluoikeudet.

Tarjolla on aina edes yksi vegaaninen ja yksi gluteeniton vaihtoehto (tosin leivomme gluteenittomista aineksista samassa keittiössä missä valmistamme muutkin tuotteet, joten siellä voi olla jauhopölyä). Koska teehuone-kahvilamme on pieni, emme suostu varaamaan pöytiä, sopu sijaa antaa.

Meillä sisällä on 25 asiakaspaikkaa, ja kesällä terassin ollessa käytössä asiakaspaikkojen määrä tuplaantuu. Ulkoterassiltamme voi ihailla ohi lipuvia laivoja ja Suomenlinnan huoltoliikennettä.

Lelumuseolla kuin myös Café Samovarbarillakin on uskollisia kanta-asiakkaita ympäri maailmaa. Mikäli haluat tukea museon toimintaa ota rohkeasti yhteyttä. Olemme kaikesta tuesta kiitollisia, myös henkisestä: Iloiset asiakkaat ovat parasta mainostamme!

Pinterest

Yrityksen vastuullisuuskriteerit

Lelumuseolle tärkeitä arvoja ovat niin ympäristö kuin työntekijätkin:
– Museon ja kahvilan kalusteet ovat vanhoja, ja aidoista materiaaleista valmistettuja.
– Pyrimme välttämään muovia kaikessa pakkaamisessa.
– Työstä maksetaan palkkaa ja työn sivukulut (emme käytä ilmaisia työharjoittelijoita).
– Työvuorot laaditaan lain mukaan, ja työntekijöille on järjestetty työterveyshuolto (ovatkin viihtyneet hyvin, ja antaneet täyden panoksen työssään).
– Vältämme muovia ja kertakäyttöastioita. Jätskikipot ja -lusikat ovat molemmat biohajoavia. Emme myy muoviin pullotettuja juomia, ei edes pullovettä.
– Kahvila kierrättää kaikki jätteensä ja pyrkii välttämään hävikkiä (esimerkiksi tähteeksi jääneet pullat kuivataan korpuiksi).
– Kahvilatuotteet on paikan päällä leivottuja ja me tiedämme täsmälleen mitä ne sisältävät.
– Pyrimme tarjoamaan luomua siltä osin kuin se on toimivaa ja mahdollista.
– Meillä on ilmastoystävällinen sähkö joka on tuotettu kokonaan ilman CO2-päästöjä.
– Olemme hyvittäneet CO2-päästöjämme istuttamalla kulutuksen verran havumetsää.

Tutustu näyttelyyn 360°-näkymässä